Fiiliskuva
 

Blogi

Maaliskuussa keskusteltiin opiskelu-uupumuksesta

Maaliskuussa keskusteltiin opiskelu-uupumuksesta

03.04.2020

Maaliskuu on ollut Jaksaa, jaksaa?-hankkeelle varsinainen ponnistus ja erityinen, koska tarkoituksenamme on ollut tuottaa suhteellisen suuri määrä sisältöä opiskelu-uupumuksesta keskustelutilaisuuden, podcastin ja Youtube-liven kautta. Lopulta maaliskuusta tuli täysin ennennäkemätön koko maassa, muista syistä tosin.

Jaksajat jaksaa, uupujat uupuu?

Maaliskuun alussa järjestimme Oodin Maijansalissa keskustelutilaisuuden ”Jaksajat jaksaa, uupujat uupuu?”, jossa paneelikeskustelun vieraana oli opiskelijajärjestöjen sekä opetuksen ja opiskelijahuollon ammattilaisia.

Hyvinvointia tarkasteltiin sekä opiskelijoiden että oppilaitoksen henkilökunnan näkökulmista. Kun opiskelijan oma vastuu ja toimijuus korostuu kasvavien ryhmäkokojen sekä opintojen yksilöllistämisen myötä, vaaditaan henkilökunnalta ja opiskeluyhteisöltä osaamista ja resursseja tukea opiskelijaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että henkilökunnan jaksamiseen ja työskentelyyn tulee kiinnittää huomiota. Erityisesti opintojen yksilöllistäminen puhutti panelisteja ja keskustelussa tuotiin henkilökunnan näkökulmasta tarve selkeille prosesseille, jotka tukisivat näin myös opettajien jaksamista. Mahdollisuus vaikuttaa omiin opintoihin voi olla iso motivaatiotekijä opiskelijallemutta samalla sirpalemaisuus voi olla myös kuormittava tekijä, joka kasvattaa ohjauksen tarvetta. Tähän tarpeeseen olisi oppilaitosten panelistien mielestä kyettävä vastaamaan esimerkiksi tunnistamalla yksittäisen opettajan roolin ja tuen merkitys hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Yhteisöön ja opintoihin kiinnittyminen nousi keskustelussa keskeiseksi tekijäksi opiskelijan hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Luottamuksellinen vuorovaikutussuhde opettajan ja opiskelijan välillä on merkityksellinen kiinnittymisen kannalta. On tärkeää, että tukea ja mahdollisuutta kiinnittyä yhteisöön tarjotaan opintojen alussa, jolloin voi kokea itsensä osaksi yhteisöä ja kynnys tuen hakemiseen voi opintojen myöhemmässä vaiheessa madaltua. Yhteisöllisyyttä tulisi myös rakentaa vertaisnäkökulmasta, kuten useissa oppilaitoksissa jo tehdään, oppilaskunnan ja tuutoreiden toimesta. Näiden lisäksi oppilaitoksen rakenteiden tulisi mahdollistaa orgaaninen yhteisön rakentuminen mahdollistamalla erilaisia opiskelijoiden ja henkilökunnan kohtaamisia.

Yhteisöllisyyttä tarkasteltaessa tulisi huomioida, että onko oppilaitos todella kaikkien oppilaitos? Olemassa olevat valtasuhteet ja rakenteet eivät välttämättä huomioi tai anna tilaa kaikille yhteisön jäsenille. Yhdenvertaisuuden toteutumista ei voi alleviivata liikaa ja on tärkeää tunnistaa esimerkiksi sekä näkyvät että näkymättömät vähemmistöt, jotka voivat jäädä marginaaliin tai kokonaan yhteisön ulkopuolelle. Keskustelussa nousi esiin myös opettajakunnan homogeenisyys suhteessa opiskelijoihin. On aiheellista pohtia, miten tämä vaikuttaa esimerkiksi kun tehdään opiskelijoiden arkeen vaikuttavia päätöksiä. Toinen keskustelussa esiin noussut näkökulma yhdenvertaisuuteen on opiskelijoiden sosioekonomiset taustat. Kuormittavia tekijöitä voi olla esimerkiksi se, että nuori on lähipiirinsä ensimmäinen toisella asteella opiskeleva, jolloin koulun ulkopuolista tukea ja jaettua kokemusta opintoihin liittyen voi olla vaikea saada. Joillekin taas opintojen ohessa työskentely voi olla ainoa keino kustantaa opiskelu, jolloin tuen tarve koulussa saattaa olla suurempi.

NyytiCast x Jaksaa, jaksaa?

Toinen maaliskuun viestinnällinen ulostulo oli NyytiCast teemalla “Mitä tehdä opiskelu-uupumukselle". Podcastin juonsi hankkeen oma Eeva ja vieraiksi saatiin toisesta pilottioppilaitoksestamme opiskelija Matilda Hoviniemi ja ja opinto-ohjaaja Leena Oittila sekä psykologi Elina Marttinen Nyytistä.

Podcastissa avattiin opiskelu-uupumusta ilmiönä ja miten se näkyy oppilaitoksen arjessa opiskelijan ja henkilökunnan näkökulmista. Yksilötasolla keskusteltiin muun muassa stressista, riittämättömyyden tunteesta sekä opiskelijavalinnan tuomista paineista opinnoissa.

Opiskelu-uupumuksen vastinparina puhutaan usein opiskelu-innosta tai flow-kokemuksesta. Keskustelussa tuotiin kuitenkin esiin myös sitä näkökulmaa, ettei innostuneisuus sulje pois uupumisen tai riittämättömyyden tunteen syntymistä vaan ne voivat ilmetä yhtaikaisesti. “Vauhtisokeus” opinnoista voi tarkoittaa sitä, että opiskelija haalii kursseja oman jaksamisen kustannuksella. Oppilaitos voi auttaa opiskelijaa työskentelyn rajaamisessa asettamalla valittaville kursseille ylärajan. Esimerkiksi Kulosaaressa on rajoitettu valittavien kurssien määrää lukuvuodessa, jolla pyritään tukemaan opinnoissa jaksamista. Yksilötasolla kurssien haaliminen voi kieliä myös epävarmuudesta ja pelosta tulevaisuutta kohtaan, jolloin mahdollisimman laajalla osaamisella pyritään varmistamaan pääsy jatko-opintoihin.

Yhteisöllisyyden merkitys nousi tässäkin keskustelussa merkitykselliseksi. On tärkeää, että oppilaitoksessa toimitaan aktiivisesti turvallisen yhteisön luomiseksi. Helposti ajatellaan uupumisen olevan vai yksilön ongelma, vaikka todellisuudessa se koskettaa aina koko yhteisöä ja vaatii toimia koko yhteisön tasolla. Hyvinvointiin ja jaksamisen tukemiseen voidaan vaikuttaa parhaiten yhteisön rakenteiden kautta, joten ongelmat eivät poistu pelkästään panostamalla yksilöihin itseensä vaan vaaditaan aktiivisia toimia oppilaitoksen taholta. Siksi hyvinvointi ja jaksaminen tulisi nähdä koko oppilaitoksen yhteisenä asiana, jossa henkilökunta ja opiskelijat ovat toimijoita eivätkä pelkästään toiminnan kohteita.

Vertaisuus ja jakaminen on tärkeä voimavara niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan keskuudessakin. Jaksaa, jaksaa? -hankkeen mentoritoiminnassa mukana oleva Matilda kertoi kokemuksistaan ja kuinka merkityksellistä on ollut, että on ollut vähän vanhempi vertainen jonka kanssa on voinut jakaa lukiokokemuksia.

NyytiTalk ja COVID-19

Maaliskuulle oli kaavailtuna vielä livelähetys NyytiTalk, mutta voimaan astuneiden rajoitustoimenpiteiden vuoksi se jouduttiin siirtämään hamaan tulevaisuuteen. Talkin aiheena tulee olemaan jaksaminen toisen asteen opinnoissa sekä korkeakouluissa ja vieraina opiskelijajärjestöjen edustajia. NyytiTalkin uudesta ajankohdasta ilmoitetaan myöhemmin.

Varsin poikkeuksellisen kuukauden jälkeen olemme joutuneet järjestelemään uudelleen kevään aikatauluja, mutta hanke etenee ja etäilee katse suunnattuna seuraavaan lukuvuoteen.

Hankkeen sekä Yeesin ja Nyytin toiminnasta koronatilanteen aikana löytyy tietoa toimijoiden verkkosivuilta ja somesta. Nyyti järjestää koronatilanteen vuoksi ylimääräisiä, aihetta käsitteleviä chattejaChatteja järjestetään torstaisin klo 18 – 20.00 ja koronaepidemiaan liittyviä chatteja torstain lisäksi myös tiistaisin klo 15 – 17.00.