Mielenterveyden edistäminen

Mitä mielenterveys on?

Mielenterveys on ihmisen oma kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta ja se on olennainen osa kokonaisvaltaista terveyttä. Mielenterveyteen kuuluu kyky huolehtia itsestään ja halu olla osallisena omaa elämää koskevassa päätöksenteossa. Se on myös halua ja kykyä tehdä työtä, käydä koulua, harrastaa ja oppia uutta.

Omasta mielenterveydestä voi ja kannattaa pitää huolta. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, taidot tulla toimeen muiden kanssa, keinot selviytyä pettymyksistä, sekä ihmissuhteista ja arjen hyvinvoinnista ja tasapainosta huolehtiminen, ovat tärkeitä taitoja, joita jokainen meistä voi oppia.

Miten voin huolehtia omasta mielenterveydestäni?

Mielenterveyttä ja omaa hyvinvointia voi vahvistaa joka päivä huolehtimalla mielen hyvinvointia ja tasapainoa tukevista tekijöistä, joita ovat esimerkiksi uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet ja tunteet, liikunta ja yhdessä liikkuminen, sekä harrastukset ja luova toiminta.

• Riittävä uni ja lepo ovat merkittävässä osassa ihmisen hyvinvointia. Säännöllinen unirytmi ja riittävä unen määrä auttavat jaksamaan.
• Ravinto ja ruokailu ovat osa itsestä huolehtimista. Säännöllinen ateriarytmi ja terveellinen ravinto ovat tärkeitä, samoin kiireetön syöminen yhdessä muiden kanssa.
• Jokainen tarvitsee elämäänsä ihmissuhteita ja läheisyyttä ja tunteet ja ihmissuhteet ovatkin olennainen osa hyvinvointia ja mielenterveyttä. Tunteista ja huolista puhuminen helpottaa oloa.
• Liikunta lisää elimistössä mielihyvää tuottavia aineita ja tekee hyvää sekä keholle että mielelle.
• Jokaiseen päivään tulisi mahtua jotakin hauskaa ja virkistävää tekemistä. Luovuus ja harrastukset tuovat mielihyvää ja sisältöä elämään. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös rentoutumisella ja laiskottelulle on hyvä jäädä aikaa.

Jokaisen kannattaa miettiä, mitkä asiat omassa arjessa lisäävät hyvinvointia ja mitkä mahdollisesti kuormittavat ja tuottavat pahaa oloa. Voisiko elämässä olla joitakin asioita, joita lisäämällä tai huomioimalla voisi vahvistaa omaa hyvinvointia?

Mielen sairastuminen ei poista terveyttä

Mielenterveys ei tarkoita, että elämässä ei olisi kriisejä, ahdistusta, alakuloa tai diagnosoitua mielenterveyden häiriötä. Ihmisen elämään kuuluvat tunnetilojen vaihteleminen, ajoittaiset huonommat jaksot, sekä menetykset. On siis tärkeää, että kerrytämme arjessa voimavaroja, jotta pystymme kohtaamaan elämän vaikeatkin hetket.

Mielenterveys ja mielen sairaus ovat eri asioita. Myös häiriöön sairastuneella on elämässään voimavaroja, joita on tärkeää vahvistaa ja tukea. Diagnoosin saanut henkilö voi elää hyvinkin mielekästä ja merkityksellistä elämää.

Mielenterveyttä suojaavat ja heikentävät tekijät

Mielenterveydellä on erilaisia suojaavia ja kuormittavia tekijöitä. Suojaavat tekijät nimensä mukaisesti suojaavat terveyttä ja toimintakykyä ja auttavat selviytymään vastoinkäymisistä ja kriiseistä. Mitä enemmän suojatekijöitä on, sitä pienempi riski on sairastua haastavassakin elämäntilanteessa.

Suojaavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi:

• Fyysisestä terveydestä huolehtiminen
• Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen
• Perhe, ystävät ja läheiset ihmiset
• Koulussa käyminen ja opiskelu
• Kyky uskaltaa ja osata hakea apua ajoissa auttamispalveluista
• Turvallinen ympäristö

Kuormittavat tekijät lisäävät turvattomuuden tunnetta ja sairastumisen mahdollisuutta. Mitä enemmän kuormittavia tekijöitä on samaan aikaan, sitä vahvempi niiden vaikutus on.

Kuormittavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi:

• Itsetunnon haavoittuvuus
• Huonot suhteet kavereihin ja läheisiin
• Huonommuuden tunne
• Väkivalta
• Kiusaaminen
• Päihteet

Osaan suojaavista ja heikentävistä tekijöistä voi vaikuttaa itse, mutta osa on esimerkiksi perittyjä ominaisuuksia. Myös yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat suoja- ja riskitekijöihin nuorten elämässä. Olemme kaikki erilaisia ja jokaisella on omat henkilökohtaiset voimavaransa ja heikkoutensa.