Yksinäisyys

(eng. loneliness)

Mitä on yksinäisyys?

Yksinäisyys on ahdistava tunne ulkopuolelle jäämisestä ja erillisyydestä. Yksinäiseltä ihmiseltä puuttuu oma porukka tai läheinen ystävä kenen kanssa hän voi olla oma itsensä. Joukkoon kuuluminen on ihmiselle perustarve, minkä takia yksinäisyyden tunne on monella tapaa haitallista mielenterveydelle. 

Yksinäisyys on todella yleistä erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Kolmannes 15–24-vuotiaista nuorista tuntee itsensä ulkopuolelle jätetyksi vähintään kuukausittain. Erityisesti koronapandemian rajoitustoimet ovat lisänneet yksinäisyyttä nuorilla. 

Lähde: SPR, Yksinäisyysbarometri 2023

Yksinäisyys ei ole sama asia kuin yksin oleminen

Kuka tahansa voi olla yksinäinen, eikä yksinäisyys aina näy toisesta ihmisestä päällepäin. On mahdollista tuntea olonsa yksinäiseksi, vaikka olisikin paljon kavereita ympärillä. Tämä voi esimerkiksi johtua siitä, ettei omassa yhteisössään voi ilmaista itseään haluamalla tavalla. Tämän takia yksinäisyys voidaan karkeasti jakaa sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen. 

Sosiaalinen yksinäisyys johtuu oman sosiaalisen verkoston puutteesta tai siitä, että kokee itsensä ulkopuoliseksi. Emotionaalinen yksinäisyys puolestaan johtuu siitä, ettei ole ketään läheistä ystävää, jonka kanssa voisi puhua mistä tahansa. Se voi johtua myös läheisen ihmissuhteen menettämisestä. 

Ulkopuolisuus

Ulkopuolisuuden tunne syntyy, kun ihminen kokee olevansa erilainen kuin muut eikä tunne kuuluvansa joukkoon. Se on yksinäisyyttä laajempi kokonaisuus, joka viittaa henkilökohtaisen tunnekokemuksen sijaan yksilön ja hänen yhteisönsä välisiin suhteisiin. Esimerkiksi voi kokea, että omassa yhteisössä olevat normit ovat ristiriidassa oman sosiaalisen identiteetin kanssa. 

Kokemukset ulkopuolisuudesta ovat melko yleisiä. Joskus kuitenkin ulkopuolisuus voi olla tietoinen valinta. Yksilö voi halutessaan pyrkiä rikkomaan sosiaalisia normeja ja ilmaista itseään valtavirrasta poikkeavalla tavalla. 

Mistä yksinäisyys johtuu?

Yksinäisyys voi johtua usein tärkeän ihmissuhteen katkeamisesta. Esimerkiksi nuorilla koulun vaihtaminen, muuttaminen, uusi elinympäristö tai riita kaverin kanssa voi aiheuttaa yksinäisyyttä. Usein muutokset saattavat rikkoa omia sosiaalisia tottumuksia ja muutoksiin tottuminen voi viedä aikaa. Useimmiten tällainen yksinäisyys voidaan selättää, kun elämään tulee muuta sisältöä ja uusia ihmissuhteita. 

Yksinäisyys ja ulkopuolisuus voi liittyä muun muassa:

• Heikkoon itsetuntoon ja itsearvostukseen

• Kiusaamiseen, syrjintään ja rasismiin

• Sopeutumisvaikeuksiin

• Suorituspaineisiin

• Ahdistukseen ja masennukseen

• Neuroepätyypillisyyteen

• Opiskelu- tai työskentelyvaikeuksiin

• Uusien tilanteiden pelkoon

• Uuteen elämäntilanteeseen

Yksinäisyys, ulkopuolisuus ja mielenterveys

Yksinäisyys kuormittaa kehoa ja mieltä sekä aiheuttaa ja ylläpitää stressiä. Yksinäisyys voi vaikuttaa myös mielenterveyden häiriöiden muodostumiseen ja alentaa itsetuntoa. Se voi herättää monia tunteita, kuten häpeää, pelkoa, surua ja vihaa. Yksinäinen ihminen voi myös yksinäisyyden tunteen seurauksena vetäytyä sosiaalisista kontakteista entistä enemmän ja opiskelu/työsuoritus voi kärsiä. Pahimmassa tapauksessa yksinäisyys voi johtaa syrjäytymiseen, radikalisoitumiseen ja väkivaltaisuuteen sekä lisätä esimerkiksi päihteiden käyttöä. 

Miten tunnistaa yksinäisen ihmisen?

Yksinäisyyttä ei ole aina helppo tunnistaa. Kuitenkin seuraavat piirteet saattavat viitata yksinäisyyteen:

• Vetäytyneisyys, eristäytyminen muista

• Vaikeus luoda tai ylläpitää kaverisuhteita

• Poissaolot koulusta tai töistä

• Mielialan muutokset

• Väsymys, surumielisyys

• Itsetunnon heikentyminen

• Lisääntynyt puhelimen käyttö

• Keskittymishaasteet

• Suora tai epäsuora puhe yksinäisyydestä

Kuitenkin toista ihmistä tarkkaillessa kannattaa muistaa, että yksinäisiä ihmisiä kohtaan kohdistuu monenlaisia oletuksia ja ennakkoluuloja. Yhteiskunnassa voi olla esimerkiksi muodostunut kuvia siitä, miltä yksinäisyys tai yksinäinen ihminen voi näyttää. Tämän takia onkin tärkeä, kysyä asiasta toiselta suoraan ja kommunikoida avoimella ja ennakkoluulottomalla tavalla. 

Entä miten oppilaitoksissa voitaan ottaa nuorten yksinäisyys huomioon?

Yhteisön tarkasteleminen: Miten meidän oppilaitoksella menee? Minkälaiseen oppilaitokseen on mukava ja helppo mennä?

Nuorten aito kohtaaminen: tervehtiminen ja jokaisen huomioiminen

Aktiivinen puuttuminen kiusaamiseen, ulossulkemiseen, rasismiin ja syrjintään: On tärkeää huomioida moninaisuus ja antirasismi opetuksessa, että jokaisella olisi turvallinen olo oppilaitoksessa.

Ryhmäytyminen ja ryhmädynamiikkojen tarkastelu: Opetuksessa kannattaa huomioida erilaiset ryhmätehtävät ja tapahtumat, joissa on mahdollista luoda uusia kontakteja. Lisäksi on tärkeää rakentaa nuorille uusia kohtaamispaikkoja ja nähdä vaivaa yhteenkuuluvuuden ja positiivisen yhteishengen luomiseen.

Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen opettaminen: Tämä auttaa nuoria ymmärtämään itseään ja muita paremmin.

Avun hakemisen kynnyksen madaltaminen: Puhutaan avoimesti yksinäisyydestä, sanoitetaan asioita ääneen ja korostetaan, että yksinäisyyteen on apua saatavilla, ei tarvitse jäädä yksin!