Vuorovaikutustaidot

(eng. interaction skills)

Miten vuorovaikutustaitoja voi kehittää? Entä mitä tarkoittaa gaslightaaminen? 

Mitä ovat vuorovaikutustaidot?

Me ihmiset olemme riippuvaisia toisista ihmisistä. Samalla, kun olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, aivomme kehittyvät, sekä tunteet ja käsitys itsestämme muodostuvat. Meillä on tarve tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja ymmärretyksi. 

Vuorovaikutustaidot tulevat käyttöön vuorovaikutustilanteissa. Niitä käytetään esimerkiksi silloin, kun tavataan uusia tai tuttuja ihmisiä, kysytään neuvoa tai työskennellään ryhmässä. 

Kaikilla lienee kokemuksia siitä, miten lämmin ja arvostava vuorovaikutus sekä aito kohtaaminen tuo meille parempaa mieltä. Samoin tiedämme, miltä tuntuu kun vastapuoli on vuorovaikutustilanteessa tyly, torjuva tai tuomitseva. 

Kuulluksi tuleminen vahvistaa mielenterveyttä. Se luo meille tärkeän ja hyväksytyn olon. Voit itse kehittää kuuntelemisen taitoja ja olla hyvä kuuntelija muille, mutta myös kehittää niitä taitoja, joilla tulet itse kuulluksi. 

Vuorovaikutustaito on myös löytää itselle sopiva ja luonteva tapa vuorovaikutukseen. Jollekin vuorovaikutus voi olla helpompaa esimerkiksi kirjoittamalla, toiset käyttävät vuorovaikutukseen kuvakortteja. Taitoa on myös tunnistaa, missä vuorovaikutustaidoissa on itse vahva ja missä tarvitsee vielä treenausta.

Vuorovaikutus yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla

Tiesitkö, että vuorovaikutukseen vaikuttaa todella moni asia eri tasoilla? Esimerkiksi kun on tapaamassa ystävää, tilanteeseen vaikuttaa se, millanen päivä itsellä on, mitä näkemiseltä odottaa ja miten on oppinut kohtaamaan erilaisia tunteita. Toisaalta myös ystävän fiilis vaikuttaa omaan fiilikseen, eikä silloin ole koskematon sille, millä tavalla hän toisen kohtaa. Ehkä huono päivä purkaantuu toiseen tai ehkä sen ilo ja energisyys tarttuu, mikä piristää päivää ja mielialaa.

Ryhmässä vuorovaikutukseen vaikuttaa ihmisten välinen dynamiikka. Esimerkiksi kun keskustelee itselle tutussa ryhmässä, on ehkä helpompi olla avoimempi, koska tietää muiden tavat olla ja keskustella. Tutuissa ryhmissä on syntynyt jo omia vitsejä ja ymmärrys toisia kohtaan. Uudessa ryhmässä vuorovaikutus voi taas tuntua alkuun jännittävältä, koska uuden ryhmän välillä ei ole välttämättä vielä syntynyt tietynlaista turvaa ja luottamusta, eikä voi olla varma muiden tavoista ja asenteista.

Yhteiskunnan tasolla taas vuorovaikutukseen voivat vaikuttaa esimerkiksi sen hetkinen yhteiskunnallinen tilanne sekä eri kulttuurit. Joissakin kulttuureissa voi olla esimerkiksi aiheita, joista ei voi puhua yhtä avoimesti kuin jossakin toisessa kulttuurissa. Kulttuurierot vaikuttaa myös mm. ihmisten arvoihin ja tapoihin toimia. Etuoikeudet vaikuttavat vuorovaikutukseen ja siihen, kuinka paljon ihminen kokee turvaa eri vuorovaikutustilanteissa. Esimerkiksi aiemmat kokemukset syrjinnästä ihonvärin, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen takia voivat vaikuttaa ihmisen asenteeseen erilaisissa kohtaamisissa. Tällöin ihminen saattaa olla vuorovaikutustilanteessa esimerkiksi puolustautuva ja tuntea olonsa turvattomaksi.

Ristiriitojen ratkaisun tukeminen

Ristiriidat ovat luonnollinen ja väistämätön osa elämää. Ristiriitoihin törmää kaikissa ihmissuhteissa, koska yksilöt ovat aina erilaisia, eikä kukaan voi aina olla kaikesta samaa mieltä. Missä tahansa suhteessa olevat henkilöt ovat toisistaan erillisiä tyyppejä, jotka tuntevat, kokevat ja toimivat eri tavoin.

Erilaiset näkemykset antavat tilaa kasvaa ja oppia. Parhaimmillaan ne ovat meitä eteenpäin vievä voima. Erilaisuus voi myös olla monella tapaa ihmissuhteen myönteisen vetovoiman tärkeä tekijä. Erilaisuus antaa mahdollisuuden oppia toiselta uusia asioita ja erilaiset taidot hyödyttävät molempia samalla ajatuksella kuin hyvässä tiimissä erilaiset taidot hyödyttävät koko ryhmää.

Olennaista on hyväksyä, että ristiriidat ovat luonnollinen seuraus erilaisuudesta. Se, miten erilaiset tavat toimia ja ajatella, kohdataan, on ihmissuhteen kannalta tärkeä asia. Ristiriidat ova ihmissuhteen kannalta merkittäviä kohtia. Ne joko lisäävät me-henkeä tai kiskovat erilleen, riippuen tavastamme ratkaista ristiriitoja.

Sumuttamisesta kunnioittaviin sanoihin

Gaslighting -termillä tarkoitetaan toisen ihmisen todellisuutta ja tunteita kyseenalaistavaa ja/tai vähättelevää puhetta. Yksi tärkeä vuorovaikutustaito on kiinnittää huomiota, miten muille puhuu. Saatat arkisessa keskustelussa huomaamattakin sanoittaa asioita toista loukkaavasti, vaikka sun ajatus sen takana ei olisikaan toisen satuttaminen tai gaslightaaminen.

Kuinka tunnistaa sinuun kohdistuva gaslight ihmissuhteissa:

• Jatkuva valehtelu ja asioiden vääristely: Henkilö väittää, ettet muista asioita tai että muistat asioita väärin, vaikka tiedät totuutesi. Hän sanoo, ettei olisi tehnyt tai sanonut jotain siitä huolimatta, että sinulla on todisteita. 
• Tunteitasi ja saavutuksiasi vähätellään tai kyseenalaistetaan: Sun tunteita ei huomioida, väitetään perusteettomiksi tai liitoitelluiksi. 
• Sinua vertaillaan muihin: Henkilö vertailee sinua muihin ihmisiin ja väittää sinun olevan huonompi kuin he. 

Mistä tietää, että itse käyttää kaasuvalotusta?

• Kerrot toisen olevan väärässä, kun hänen mielipiteensä eroaa sinun mielipiteestäsi
• Toisen henkilön ollessa loukkaantunut tai allapäin, kerrot hänen ylireagoivan. Et halua kuunnella hänen näkökulmaa tilanteesta, vaan suljet hänet emotionaalisesti pois
• Valehtelet usein ja koet helpommaksi valehdella, kuin kohdata esimerkiksi hankalan keskustelun tai tilanteen
• Välttelet riitoja esimerkiksi poistumalla paikalta, etkä halua keskustella niistä jälkikäteen - jatkat elämääsi, kuin mitään ei olisi tapahtunut.