Toimeentulo ja mielenterveys

(eng. livelihood and mental health)

Taloudelliset haasteet kuuluvat monien ihmisten arkeen ja niiden taustalla voi olla erilaisia tekijöitä. Esimerkiksi kasautunut ja joskus ylisukupolvellinen huono-osaisuus, vähemmistöasema, pienituloistuus, yhteiskunnan taloudellinen tilanne, työttömyys, elämäntilanteen muutokset ja erilaiset riippuvuudet voivat vaikuttaa taloudelliseen toimeentuloon. Opitut tavat käyttää rahaa ja säästää sekä erilaiset elämänkokemukset vaikuttavat myös yksilön talouden hallintaan. Lisäksi nyky-yhteiskunnan kuluttamiskeskeisyys luo paineita kuluttaa mahdollisimman paljon ja saattaa johtaa velkaantumiseen. Raha ja sen puute vaikuttavat siis monella tapaa elämäämme ja hyvinvointiimme.

Miten toimeentulo ja mielenterveys liittyvät toisiinsa?

Toimeentulolla ja rahalla on merkittävä vaikutus mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Taloudellinen turvattomuus voi aiheuttaa jatkuvaa stressiä, ahdistusta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Esimerkiksi velkaantuminen, työttömyys tai pienituloisuus voivat heikentää elämänhallinnan tunnetta ja altistaa masennukselle tai muille mielenterveyden ongelmille. Toisaalta riittävä toimeentulo luo perustan turvallisuuden tunteelle ja mahdollistaa hyvinvoinnille keskeisiä tukipilareita kuten arjen sujuvuuden, harrastukset ja sosiaalisten suhteiden ylläpidon. Rahaan liittyvät huolet eivät ole vain taloudellisia kysymyksiä, vaan ne koskettavat syvästi ihmisen kokonaisvaltaista jaksamista ja elämänlaatua.

Nuoret ja toimeentulo

Nuorten taloudellinen tilanne riippuu paljon perheen antamasta tuesta ja elämäntilanteesta. Osa nuorista elättää itsensä käymällä töissä, osa on taloudellisesti riippuvaisia perheestään ja osa hyödyntää elämässään hyvinvointivaltion sosiaalietuuksia, kuten esimerkiksi opintotukea. Moni nuori saa toimeentuloonsa tukea kaikista kolmesta lähteestä. 

Viime vuosina huoli omasta jaksamisesta ja mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat yleistyneet nuorten keskuudessa, mikä heikentää kokemusta taloudellisesta turvallisuudesta. Lisäksi tutkimusten mukaan nuorten kokemus oman kotitaloutensa toimeentulosta on viime vuosina ollut poikkeuksellisen alhainen. Toimeentulo ei ole nuorille vain rahakysymys, vaan siihen liittyy vahvasti myös huoli tulevaisuudesta ja omasta pärjäämisestä.

Lähde: Nuorisobarometri 2024

Kaikki ei ole aina yksilön vastuulla

Yksilö voi vaikuttaa omaan toimeentuloonsa tiettyyn pisteeseen asti. Yhteiskunnalla on myös keskeinen rooli yksilön toimeentulossa ja siten myös mielenterveydessä. Sosiaaliturvan taso, työllisyyspolitiikka, asumiskustannukset ja palveluiden saatavuus ovat esimerkkejä ihmisten perusturvaan vaikuttavista rakenteellisista tekijöistä, joihin yksilö ei itse voi vaikuttaa. Esimerkiksi, jos työ- ja koulutusmahdollisuuksia ei ole saatavilla, yksilön on vaikea itse parantaa taloudellista asemaansa. Lisäksi jos sosiaaliturva ei kata perustarpeita tai kohtuuhintaisia asuntoja ei ole saatavilla, joutuu ihminen helposti taloudelliseen ahdinkoon. Tällaiset olosuhteet voivat lisätä ahdistusta, stressiä, uupumusta ja syrjäytymistä. Kun yhteiskunnan rakenteet eivät tarjoa riittävää tukea, yksilön mahdollisuudet selviytyä ja voida hyvin heikentyvä omasta tahdosta ja yrittämisestä riippumatta.