Ajankohtaista
Joulukuun teema: Avun hakeminen
10.12.2023
Joulukuussa pohdimme Yeesissä avun hakemisen teemaa. Avun hakeminen voi olla haastavaa, minkä takia erityisesti käsittelemme avun hakemiseen liittyviä tuntemuksia ja vinkkejä avun hakemiseen.
Miksi avun hakeminen on niin hankalaa?
Kaikki meistä tarvitsevat joskus apua, pienempää tai suurempaa. Sen pyytämisen luulisi siis oleva helppo ja yksinkertainen asia, mutta todellisuus on usein toinen. Avun hakeminen voi olla hankalaa muun muassa näiden asioiden takia:
Vähättelemme omia ongelmiamme.
Saatamme myös pelätä, että muut ajattelevat meidän valittavan turhasta. Emme myöskään näe toisten ihmisten vaikeita hetkiä, joten helposti luulemme olevamme ainoita, jotka kamppailevat jonkin asian kanssa.
Emme halua asettaa itseämme haavoittuvaiseen asemaan.
Avun pyytäminen paljastaa aina meistä jonkun haavoittuvaisen kohdan. Tarvitaan siis hyvin paljon luottamusta ja turvallinen ilmapiiri, jotta voimme luopua suojamuureistamme. Erityisesti jos joskus aiemmin olemme kohdanneet vähättelyä tai ilkeilyä avautuessamme, voi se jatkossa olla hyvin haastavaa.
Haluamme pärjätä yksin.
Kulttuurissamme arvostetaan hyvin paljon yksin pärjäämistä ja sisua. Vaatii rohkeutta myöntää, että aina emme selviä yksin. Avun pyytäminen saattaa tuntua heikkoudelta, vaikka kukaan meistä ei selviä yksin kaikesta.
Emme halua olla vaivaksi.
Herkästi ajattelemme, että on itsekästä lisätä toisen ihmisen kuormaa pyytämällä apua omiin asioihimme. Avun tarjoaminen on kuitenkin yleensä hyvinvointia ja elämän merkityksellisyyttä lisäävää.
Pelkäämme jäävämme yksin.
Avun pyytäminen voi olla pelottavaa siitäkin syystä, että välttämättä sitä ei saa aina tarvitessaan. On lannistavaa kerätä rohkeutta puheeksiottamiseen jos se ei sitten johdakaan mihinkään. Erityisesti toistuessaan tämä kokemus voi nostaa avun pyytämisen kynnyksen hyvin korkeaksi.
Rasismin ja syrjinnän vaikutus avun hakemiseen
Avun hakeminen voi monesti olla hankalaa. Vielä vaikeammaksi avun hakemisen voi tehdä kuuluminen vähemmistöön. Ihonvärinsä ja etnisen taustansa vuoksi vähemmistöön kuuluvilla nuorilla avun hakemisen haasteet näkyvät esimerkiksi seuraavilla tavoilla.
Ihonvärinsä ja etnisen taustansa vuoksi vähemmistöihin kuuluvat luottavat sosiaali- ja terveyspalveluihin hieman koko väestöä vähemmän. Nuoret kertovat esimerkiksi vanhempiensa kohtaamien rasismin kokemusten siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Tämä vaikuttaa nuorten haluun ja uskallukseen kertoa huolistaan, murheistaan ja ongelmistaan ulkopuolisille.
Pelko:
Emme voi puhua yhdenvertaisuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa, jos tietyt ryhmät pelkäävät palveluiden vahingoittavan heitä ja heidän läheisiään. Moni nuori kertoo kokevansa syrjintää myös opiskeluhuollossa, koska ammattilaisilla on puutteelliset taidot kohdata rasismia kokevia nuoria ja ottaa nämä kipeät kokemukset puheeksi vastaanotolla. Seurauksena on, että nuoret välttelevät palveluja, koska pelkäävät kokemustensa vähättelyä tai sivuuttamista.
Kielellinen saavutettavuus:
On äärimmäisen tärkeää, että palveluita ja tietoa palveluista on tarjolla omalla äidinkielellä. Lisäksi on tärkeää, ettei lasten ja nuorten tarvitse toimia tulkkeina vanhemmilleen eri palveluissa. Tulkkipalveluja käytettäessä on oltava tarkkana, keitä tulkeiksi valitaan, sillä pienissä kieliyhteisöissä tulkki voi olla tuttu eikä tällöin esimerkiksi mielenterveyden haasteista haluta puhua. Tämä voi vaikuttaa saatavaan hoitoon ja jatkotoimenpiteisiin.
Intersektionaalisuus:
Ihonvärinsä tai etnisen taustansa vuoksi vähemmistöön kuuluvat nuoret eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. Palveluissa tulisi ottaa paremmin huomioon intersektionaalisuus eli miten useat identiteettiä määrittävät tekijät vaikuttavat samanaikaisesti nuorten asemoitumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Näitä tekijöitä ovat iän ja sukupuolen lisäksi esim. sosioekonominen tausta, asuinpaikka, perhetausta, uskonto, kielitaito, koulutus, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti.
Turvalliset kohtaamiset:
Nuorilla on tarve turvallisiin kohtaamisiin samaistuttavien ammattilaisten ohjauksessa. Näitä ovat esimerkiksi vertaistukiryhmät, joissa ohjaajat kuuluvat myös vähemmistöihin ihonvärinsä tai etnisen taustansa vuoksi. Kouluissa toimivat monikieliset ohjaajat ovat monelle nuorelle koulun tärkeimpiä aikuisia ja he herättävät luottamusta myös vanhemmissa.
Rohkaisu:
Yhdessä meillä on mahdollisuus palauttaa nuorten luottamusta ja rohkaista heitä hakemaan apua. Meidän tulee aidosti kuunnella nuoria ja välttää heidän kokemustensa sivuuttamista ja vähättelyä. Meidän tulee muistuttaa itseämme ja toisiamme siitä, että rasismin ja syrjinnän kitkeminen ei ole ikinä uhrien vastuulla. Pienetkin antirasistiset teot ovat osa isoa muutosta.
Lähteet: Tuuli Kurki, Vanessa Grant ja Tariq Omar
Mistä rohkeutta hakea apua?
Avun hakeminen voi siis olla välillä hankalaa, mutta ei huolta! Avun hakemista, kuten muitakin mielenterveystaitoja, voi harjoitella. Tässä on viisi vinkkiä harjoitteluun:
1. Mieti miten suhtaudut ystävääsi, joka kaipaa apua jossain.
Meillä on taipumus suhtautua itseemme ankarammin kuin läheisiimme. Todennäköisesti apua kaipaavan ystävän kohdalla suhtautuisit lempeydellä ja vilpittömällä halulla auttaa. Koita kohdistaa näitä tunteita myös itseesi.
2. Harjoittele pienillä asioilla.
Kokeile pyytää apua arkisissa pienissä asioissa. Kysy kaupassa myyjältä missä etsimäsi tuote on, pyydä opettajaa selittämään hankala tehtävä tai pyydä ystävää avuksi ripustamaan taulut seinille. Ei ole väliä mihin pyydät apua, kunhan pyydät. Sillä voit saada positiivisia kokemuksia avun pyytämisestä ja edetä kohti hankalampia juttuja.
3. Pysähdy tunteen äärelle.
Kun mietit miksi avun pyytäminen tuntuu hankalalta, koita tunnistaa mahdollisimman tarkasti mikä tunne sinua estää. Onko kyse esimerkiksi ylpeydestä, ujoudesta, häpeästä tai pelosta? Vasta kun tiedät mitä tunnet voit alkaa miettimään millaisilla asioilla voit tunnetta helpottaa. Pyri pilkkomaan tunne palasiksi - mihin tämä perustuu ja onko tämä realistista?
4. Muista, että sulla on oikeus.
Sinulla on oikeus saada tukea ja apua silloin kun sitä tarvitset. Hyvä mielenterveys ja hyvinvointi ylipäätään kuuluvat kaikille. Palvelut ovat olemassa, jotta voisit saada apua ja tukea. Vaikka jonojen pituus tai palvelujen ruuhkautuminen voivat jännittää, on myös hyvä muistaa että tällä hetkellä mielenterveyspalveluita tarjotaan useammalle kuin koskaan aiemmin.
5. Kirjaa ylös mitä haluat sanoa.
Kun olet kerännyt rohkeutta avun hakemiseen, on hyvä miettiä miten saat sanotuksi kaiken sen mitä haluat. Tilanteet voivat olla jännittäviä, ja niissä sanat saattavat kadota tai tulla tarve pehmennellä ja sanoa, että eihän minulla mitään hätää ole. Voit kirjoittaa itsellesi vaikka muistilapulle tai puhelimen muistiinpanosovellukseen ylös ne asiat, jotka haluat sanoa. Jos niiden ääneen sanominen on hankalaa, voit myös antaa ne toisen luettavaksi.