Uutiset

18.11.2020

Järjestöt vaativat 2. asteen opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin uudistuksia

Nuorten perustason mielenterveystyötä tulee vahvistaa osana opiskelijahuollon sekä opiskeluterveydenhuollon arkea.

Järjestöt vaativat 2. asteen opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin uudistuksia

Nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito on jo pitkään ollut ääriään myöten täynnä uusista lähetteistä. Yksi syy nuorisopsykiatrian kriisiin on puutteellinen perustason hoito: nuorten mielenterveyspalveluja ei ole vuosiin ollut riittävästi tarjolla. Siksi myös toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyspalveluita tulee kehittää rohkeasti.

Lievemmissä mielenterveysongelmissa puutteellinen perustason hoito johtaa helposti medikalisaatioon eli lääketieteellistymiseen: opiskelijasta tulee jonotuksen jälkeen nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon potilas sen sijaan, että hän saisi apua tutussa opiskeluympäristössä. Nopea matalan kynnyksen apu opiskelijahuollossa vähentäisi tarvetta erikoissairaanhoidolle.

Lisäksi opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu lakisääteisesti myös opiskelijoiden perustason sairaanhoito, mukaan lukien mielenterveyspalvelut. Mielenterveyspalvelut on järjestettävä moniammatillisessa tiimissä. On tehtävä selkeä työnjako, mikä on oppilaitoksen opiskelijahuollon työtä, tehtävää ja osaamista ja mikä opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden tehtävä.

Perustason mielenterveystyötä on vahvistettava osana opiskelijahuoltoa

Käypä hoito -suositukset sekä terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositukset linjaavat, että lyhytterapiat ja vaikuttavaksi todetut psykoterapiat sekä muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä perusterveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Tältä osin opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologitoiminnan sekä opiskeluterveydenhuollon mahdollisuudet toimia opiskelijoiden mielenterveysongelmien perustason hoitotahona ovat hyvät. Pitkäaikainen toiminnan aliresursointi ja hoidon hajauttaminen muualle perusterveydenhuoltoon ovat kuitenkin syöneet näitä edellytyksiä.

Perustason mielenterveystyötä on vahvistettava osana opiskelijahuollon arkea yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Se edellyttää tahtotilaa ja työhön kohdennettuja riittäviä resursseja. Tämän muutoksen sekä inhimillinen että taloudellinen hintalappu olisi nykytoimintaa pienempi.

Viisi ehdotusta toisen asteen opiskelijoiden mielenterveystyön kehittämiseen sote-uudistuksessa:

1) Turvataan asiantuntijoiden riittävä määrä ja palveluiden resursointi. Lakisääteisten psykologien, kuraattorien, terveydenhoitajien ja lääkärien määrä on saatava suositusten edellyttämälle tasolle opiskelijahuollon kokonaisuudessa. Turvataan myös yhteisöllisen oppilaitostyön ja verkostotyön resurssit.

Voimassaolevan lainsäädännön mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä viimeistään seuraavana työpäivänä. Oppilaitosten arjessa nämä määräajat eivät käytännössä toteudu.

2) Tarjotaan mielenterveys- tai päihdehoitoa tarvitsevalle ensivaiheen tukea, joka tarkoittaa esimerkiksi tiivistä ammattilaisen tarjoamaa arviointia, tukea, selvittelyä, neuvontaa ja psykososiaalisia hoitomuotoja. Tuetaan lisäksi opiskelijahuollon toiminnan ja laadun kehittämistä. Opiskelijahuollon ammattilaiset voivat oman asiantuntemuksensa mukaan tarjota eri psykososiaalisia hoitomuotoja jo ensivaiheessa.

3) Perustetaan toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoon moniammatilliset mielenterveystiimit. Vahvistetaan opiskeluterveydenhuollon lyhytpsykoterapiaosaamista ja muiden näyttöön perustuvien moninaisten psykososiaalisten hoitomuotojen osaamista.

Opiskeluterveydenhuollossa moniammatilliset tiimit arvioivat ja tutkivat sekä tekevät hoitosuunnitelman. Hoitoa, esimerkiksi yksilö- ja ryhmämuotoisia psykososiaalisia interventioita sekä lyhytpsykoterapiaa, voidaan tarjota tiimin tuottamana tai palvelusetelillä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan eteenpäin esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan tai erikoissairaanhoitoon.

Oppilaitoksen opiskelijahuollosta opiskelija ohjataan tähän opiskeluterveydenhuollon tiimiin, mikäli ensivaiheen tuen ei katsota tuovan riittävää tulosta tai ongelma ei ole opiskelijahuollossa alun alkaenkaan hoidettavissa.

4) Järjestetään täydennyskoulutuksia. Opiskelijahuollon ammattilaisille järjestetään mielenterveysstrategian mukaisesti systemaattista täydennyskoulutusta painopisteenä mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito sekä näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomuotojen osaamisen vahvistaminen.

5) Huomioidaan järjestölähtöinen toiminta osana palveluntarjontaa. Paikalliset sosiaalialan yhdistykset edistävät monin tavoin mielenterveyttä ja niiden matalan kynnyksen palvelut tarjoavat myös nuorille mahdollisuuden osallistua avoimien kohtaamispaikkojen toimintaan. Kuntien tulee tukea ja vahvistaa järjestölähtöistä toimintaa tuottamalla ja kehittämällä yhteistyössä järjestöjen kanssa toiminnalle tehokkaita rahoituskanavia ja yhteistoimintamalleja.

Lisätietoja: 

Turkka Sinisalo, Mielenterveyspoolin hankepäällikkö 

040 8286 553 / etunimi.sukunimi@mieli.fi 

Allekirjoittaneet järjestöt: 

  • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf 
  • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry 
  • Nyyti ry 
  • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry 
  • Suomen Lukiolaisten Liitto ry 
  • Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry

Förbunden kräver att mentalvården för studerande på andra stadiet reformeras

Det grundläggande vårdarbetet för ungas mentala hälsa måste förstärkas och bli en del av studerandevårdens, samt studerandehälsovårdens vardag. 

Den ungdomspsykiatriska specialsjukvården har redan under en längre tid varit överarbetad på grund av att det ständigt kommer in nya remisser. En av orsakerna till att den ungdomspsykiatriska specialsjukvården varit överbelastad är att vården på grundnivå är bristfällig. Under en längre tid har det inte funnits tillräckligt med vårdtjänster för unga som lider av mental ohälsa. Sålunda måste också dessa tjänster för studeranden på andra stadiet förnyas och utvecklas. 

Om vården i läroanstalterna är bristfällig kan även fall av lindrigare psykisk ohälsa leda till medikalisering, vilket innebär att den studerande blir en del av den ungdomspsykiatriska vården istället för att få vård vid läroanstalten. Effektiv vård med låg tröskel inom studerandevården skulle minska på behovet av specialsjukvård.

Därtill så är det lagstadgat att sjukvård på grundnivå för studeranden är en del av studerandehälsovården. Mentalvårdstjänster måste bestå av arbetsgrupper vilka inkluderar olika slags behöriga sakkunniga. Det måste göras en tydlig arbetsfördelning mellan uppgifterna som hör till läroanstaltens studerandevård och vilka uppgifter som hör till studerandehälsovårdens mentalvårds tjänsters.  

Det grundläggande arbetet för psykiskt välmående måste försäkras som en del av studerandevården

I de goda medicinska praxis-rekommendationerna, samt i de rekommendationer som tjänsteutbudsrådet för hälso- och sjukvården har gett, anges det att korttidsterapi, psykoterapi som konstaterats effektiv samt andra psykosociala vård- och rehabiliteringsformer hör i fall av mental- och missbrukarproblem till den grundläggande hälsovårdens serviceutbud.  

Kurator- och psykologtjänsterna, samt studerandehälsovården inom ramen för studerandevården har bra möjligheter att fungera som grundläggande vårdenheter för studerande som lider av mental ohälsa. Även om dessa förutsättningar är bra, så har begränsade resurser och det faktum att tillgången till vården splittras till grundläggande hälsovård på annat håll slukat dessa goda förutsättningar.  

Arbetet för psykiskt välmående på grundläggande nivå måste förstärkas och bli en del av studerande-vårdens vardag i samarbete med läroanstalterna. Detta förutsätter viljestyrka samt tillräckliga resurser. Denna reform skulle göra den mänskliga belastningen mindre samtidigt som det skulle bli billigare än det nuvarande systemet. 

Fem förslag för att främja mental hälsan hos studerandena på andra stadiet i vårdreformen  

1) Resurserna tryggas så att det finns tillräckligt med tjänster och sakkunniga inom området. Den lagstadgade mängden för psykologer, kuratorer, hälsovårdare och läkare inom studerandevården måste nå den rekommenderade nivån. Vi tryggar också resurserna för läroanstalt arbete inom samhörighet och arbete inom nätverkande. 

Enligt den nuvarande lagstiftningen har en studerande rätt att personligen samtala med en psykolog eller kurator inom ramen för studerandevården senast på den sjunde arbetsdagen efter att studeranden har bett om det. I brådskande fall måste det finnas möjlighet att samtala senast följande arbetsdag. I praktiken fullföljs inte dessa lagstadgade tidsramar av läroanstalterna. 

2) Det erbjuds i första hand stöd till dem som behöver vård för psykisk ohälsa eller missbruk. Detta skulle i praktiken betyda att en utbildad behörig person bedömer, stöder, utreder och ger råd om psykosociala vårdformer till studeranden. Utöver detta så stöder vi att studerandevårdens verksamhet och kvalitet utvecklas. Behöriga inom studerandevården kan enligt egen förmåga och expertis erbjuda olika psykosociala vårdformer redan i första skedet.

3) Studerandehälsovården på andra stadiet utvecklas så att mentalvården består av arbetsgrupper vilka inkluderar olika slags behöriga sakkunniga. Även kunnandet inom korttidspsykoterapi förstärks likväl som inom andra effektiva psykosociala vårdformer. 

Arbetsgrupperna som har hand om mentalvården inom studerandehälsovården har som uppgift att göra en vårdplan efter att de bedömt och undersökt ett fall. Vård som exempelvis individ- och gruppbaserad psykosocial interventions vård samt korttidspsykoterapi kunde erbjudas av arbetsgrupperna eller med hjälp av servicesedlar. Vid behov vägleds studeranden vidare till exempelvis FPA för rehabiliterande psykoterapi eller specialsjukvård.

Läroanstaltens studerandevård leder studerande vidare till studerandehälsovårdens arbetsgrupp ifall stödet i första skedet inte gett resultat eller om problemet inte går att lösa inom ramen för studerandevården.

4) Det ordnas fortbildning. Anställda inom studerandevården har möjlighet att delta i fortbildningar gällande mentalvårdsstrategi med tyngdpunkt på igenkännandet av mentala störningar och vården för dem. Målet med fortbildningen är också att förstärka kunnandet inom evidensbaserade psykosociala vårdformer. 

5) Förbundens verksamhet beaktas som en del av serviceutbudet. Lokala föreningar inom socialbranschen främjar psykiskt välmående på många sätt i och med att det är låg tröskel för unga att delta i verksamheten som är till för alla. Kommuner bör i samarbete med föreningarna stöda och förstärka föreningsverksamhet genom att skapa och utveckla effektiva finansierings kanaler och samarbetsmodeller för verksamheten.  

För mera information:

Turkka Sinisalo www.mielenterveyspooli.fi 

Förbund som skrivit under:

  • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
  • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry 
  • Nyyti ry
  • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
  • Suomen Lukiolaisten Liitto ry
  • Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry
 
Yeesi edistää nuorten mielenterveyttä nuorten omia voimavaroja vahvistamalla.

› Lue lisää meistä

 
 
Tilaa Yeesi-postia
 

Uutiskirje

Tilaa Yeesi-postia!

Yeesi-posti on uutiskirje, jolla tiedotamme ajankohtaisista asioista, saavutuksista ja hauskoista tempauksista. Tilaa kirje ja pysyt kärryillä siitä, mitä Yeesissä tapahtuu.

 
Menovinkit
 

ANNA UUSI KEHU

Yeesin Kehugeneraattori

Kehugeneraattori auttaa sinua löytämään uusia tapoja sanoa hyviä asiota toisille. Kehut ovat peräisin yeesin vapaaehtoisilta, opiskelijoilta ja Suomen Kuvalehden artikkelista.

 
 
Uusi kasvo toimistolla: Iida aloitti yliopistoharjoittelun

Blogi

Uusi kasvo toimistolla: Iida aloitti yliopistoharjoittelun

Iida aloitti yliopistoharjoittelun tiistaina ja on mukana toiminnassa kesäkuun loppuun asti.

 
Yeesin tsemppibotti
 

Tsemppaa

Yeesin tsemppibotti

Tsemppibotti tarjoaa kannustusta sinulle sekä ideoita muiden tsemppaamiseen. Tsempit ovat peräisin eri tapahtumissa kohdatuilta nuorilta sekä nuorisoalan ammattilaisilta.

 
 

Seuraa meitä somessa

Facebook Twitter InstagramDiscord
x