Fiiliskuva
 

Ajankohtaista

Miksi edistävää mielenterveystyötä on tehtävä?

Miksi edistävää mielenterveystyötä on tehtävä?

10.09.2020

"Edistävää mielenterveystyötä tarvitaan, sillä emme elä ja toimi tavoilla, jotka automaattisesti edistäisivät mielenterveyttämme ja hyvinvointiamme." kirjoittaa Jaksaa, jaksaa? -hankkeen projektikoordinaattori Oona Hänninen.

Mielenterveyteen vaikuttavat hyvin monet tekijät yksilön tasolta aina yhteiskunnan ja kulttuurin tasolle. Tällä hetkellä elämme yhteiskunnassa, joka ei automaattisesti edistä mielenterveyttämme tai hyvinvointiamme. Vaikka olisi mukava uskoa, että esimerkiksi poliittiset päätökset tehdään meidän mielenterveytemme ja hyvinvointimme parhaaksi, on valitettavasti paljon muita asioita, jotka menevät edelle. Koulussa opitaan siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten meidän tulisi siinä toimia. Opimmeko kuitenkaan tuntemaan oman mielemme toimintaa? Opimmeko yhtä lailla mielen taitoja, joita tarvitaan pysyäksemme mieleltämme terveinä ja toimintakykyisinä? Kuinka tietoisia oikeastaan olemme kaikesta siitä, mikä mieleemme vaikuttaa, hyvässä ja pahassa?

Yhteiskunnassa ja tavassamme elää täällä moderneissa länsimaissa on paljon elementtejä, jotka saavat meidät voimaan henkisesti pahoin. Meille on saatu luotua asenne ja ajattelutapa, että on hienoa ja arvostettavaa aina saavuttaa jotakin ja siten edetä korkeammalle, oli se sitten opinnoissa, työssä, harrastuksissa tai sosiaalisissa suhteissa. Itseensä voi olla tyytyväinen vasta sitten, kun on saanut jotakin aikaiseksi. Olla tekemättä mitään tai olla edistymättä aiheuttaa monille huonoa omatuntoa, itsearvostuksen puutetta tai kokonaisen eksistentiaalisen kriisin. Tämänkaltainen tehokkuusajattelu läpileikkaa yhteiskunnan kaikki osa-alueet.

Kilpailu on jo niin itsestäänselvä osa kaikkea tekemistä, että sitä hädin tuskin kyseenalaistetaan. Kanssaihmiset nähdään helposti kilpailijoina, jotka meidän on voitettava kilvassa hyvistä opiskelu- ja työpaikoista tai joita parempia haluamme olla elämän ja yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kulttuurissamme nostetaan jalustalle ihmisiä, jotka ovat omalla alallaan menestyneet, toisin sanoen siis olleet parempia kuin kaikki muut. Egoamme miellyttää, kun vertaamme itseämme toisiin ja voimme todeta, että olen tällä tavalla parempi kuin tuo toinen. Minkälaisen asenteen tämä luo meille toisia ihmisiä kohtaan?

Olemme erottaneet itsemme toisista ihmisistä. Yhteenkuuluvuuden sijaan tunnemme erillisyyttä. Joka viides kokee yksinäisyyttä. Emotionaalinen yksinäisyys, eli tunne siitä, ettei ole ketään, joka ymmärtäisi tai kenen kanssa jakaa itselleen merkittäviä asioita, vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen. Negatiivisia vaikutuksia on myös sillä, miten suhtaudumme ympäristöömme. Olemme erkaantuneet kanssaihmisten lisäksi myös luonnosta. Itseasiassa emme edes pidä itseämme osana luontoa, vaan joinakin sen yläpuolella vaikuttavina oliona, jotka voivat säädellä luonnon prosesseja miten haluavat. Luonnon syklien mukaan tai luonnon kanssa harmoniassa eläminen on idealististen hippien hommaa, joka ei tue yhteiskunnan kehitystä, siis toisin sanoen kasvun, kulutuksen ja tuottojen maksimoinnin kehitystä.

Metsään mennään tutkimustuloksiin perustuvaksi vartiksi ”voimaantumaan”, sillä se on minimiaika, joka aktivoi luonnossa oleilun hyvinvointivaikutukset. Tällöin verenpaine tasaantuu, hengitys syvenee, parasympaattinen hermosto aktivoituu ja palautuminen käynnistyy. Sitten takaisin oravanpyörään eli tavanomaiseen elämäämme, joka saa meidän kireiksi ja stressaantuneiksi. Näin erkaantuneina ja kehityspäissämme olemme onnistuneet tuhoamaan emme ainoastaan omaamme vaan kaikkien elollisten olentojen yhteisen elinympäristön.

Kaikenlainen henkinen kärsimys ja haasteet mielenterveyden kanssa ovat varsin yleisiä. Edelleen mielenterveysasioihin liittyy kuitenkin stigma. Ulospäin pitää aina näyttää siltä, että kaikki on hyvin. Kulttuurissamme on usein tapana hyväksyä osaksi elämää ainoastaan ilon ja onnen aiheet. Ajattelemme helposti, että eiväthän nämä vaikeat asiat kuulu omaan elämäämme, vaan ne koskettavat aina jotakin toista. Kohtaamme kuitenkin kaikki elämässämme kärsimystä, sairautta tai viimeistäänkin kuoleman, joten on ainoastaan järkevää suhtautua näihin asioihin osana elämää. Nämä ovat asioita, jotka myös yhdistävät meidät kaikki ja joihin on meidän jokaisen syytä tutustua.

Mielen sairaudet ovat nykyään yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Stressi, jota kokevat työelämässä tai opintojen parissa yhä nuoremmat, tekee myös fyysisesti sairaaksi. Krooninen, pitkään jatkunut stressi vaikuttaa tuhoavasti immuunipuolustukseen ja altistaa näin lukemattomille erilaisille sairauksille. Meidän on siis jatkuvasti parannettava itse itseämme, sillä elämäntapamme tekee meidät sairaaksi.

Edistävää mielenterveystyötä tarvitaan, sillä emme elä ja toimi tavoilla, jotka automaattisesti edistäisivät mielenterveyttämme ja hyvinvointiamme. Edistävä mielenterveystyö mahdollistaa pysähtymisen oman itsen ja mielen äärelle. On paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa, mutta aina on myös niitä asioita, joihin voimme. Mielenterveyden edistämiseen kuuluu mielenterveystaitojen ja omien voimavarojen vahvistaminen, jotta voisimme kokonaisvaltaisesti paremmin. Näitä taitoja opetetaan harmillisen vähän ja niihin kiinnitetään huomiota liian harvoin. Mielenterveyden ajatellaan olevan olemassa vasta sitten, kun siinä ilmenee haasteita, ongelmia tai sairauksia. Kuitenkin monet mielenterveyden haasteet, kuten uupumus, olisivat ennaltaehkäistävissä.

Edistävän mielenterveystyön kautta opitaan tärkeitä taitoja, jotka auttavat meitä, kun väistämättä kohtaamme elämässä kriisejä, menetyksiä ja haastavia aikoja. Näiden käsittelemiseen tarvitsemme tietoa, tukea ja oman mielen harjoittamista. Kun on jo kokemusta oman mielenterveyden vahvistamisesta ja tutustunut omiin mielenterveystaitoihin, selviää paremmin vaikeista tai yllättävistä elämän eteen heittämistä haasteista. Omaan mieleen tutustuminen auttaa myös ymmärtämään omaa elämää paremmin ja suuntautumaan kohti itselle merkityksellisiä asioita.

Oona Hänninen, Jaksaa, jaksaa? -hankkeen projektikoordinaattori