Ajankohtaista

Nuorten Mielenterveysseura - Yeesi ry:n lausunto Mielenterveysstrategia 2020-2030 luonnoksesta

21.10.2019

Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelman luonnoksesta, ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa.

• Yeesi pitää valituissa painopisteissä näkyvää vahvaa mielenterveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn näkökulmaa erinomaisena.
• Kiitämme erityisesti strategialuonnoksen linjauksesta lisätä mielenterveysosaamista ja -taitoja varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa.
• Yeesi kritisoi sitä, että ehdotetut toimenpiteet uhkaavat jäädä turhan sirpaloituneiksi ja vastuunjaon kannalta epäselkeäksi.
• Strategian jalkauttamiseksi olisi hyvä vastuuttaa eri painopisteet lukuisten hallinnonalojen sijasta yksittäisille ministeriöille.

1. Mielenterveyslinjaukset

Linjaus 1: Mielenterveys pääomana

Ehdotetut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat hyviä. Erityisesti kirjaukset 2. (lisätään mielenterveysosaamista ja -taitoa kouluissa ja oppilaitoksissa), 5. Yhteisöllisen hyvinvoinnin lisäämisestä asuinalueilla, ja 7. Järjestöjen roolin ja ammattitaidon tärkeydestä tavoitteiden saavuttamiseksi.

On erittäin tärkeää että mielenterveyden edistämisessä keskitetään huomiota yhteisöllisen hyvinvoinnin luomiseen muissakin yhteisöissä kun oppilaitoksissa ja työelämässä. Tällä tavoin strategia saavuttaa paremmin myös syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia, kuten NEET- nuoria.

Linjaus 2: Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa

Nuorten Mielenterveysseura - Yeesi ry kiittää siitä, että lapset ja nuoret ovat nostettu erilliseksi painopisteeksi mielenterveysstrategiassa. Lapset ja nuoret ovat mielenterveystaitojen ja voimavarojen karttumisen kannalta tärkeässä mutta myös haavoittuvassa kohdassa, ja siksi juuri heidän mielenterveyden huomioiminen on panostus koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Kirjauksessa 5. (taataan lapsille ja nuorille mahdollisuudet harrastaa kiinnostuksen mukaisesti) olisi hyvä korostaa kansalaisjärjestöjen, seurakuntien ja kuntien elintärkeä työtä harrastustakuussa.

Kirjauksessa 6. mainitaan nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Yeesi ehdottaa, että nuorten syrjäytymisen ehkäisy nostetaan erilliseksi toimeenpiteeksi, ja toimeenpiteen yhteyteen liiteetään syrjinnän vastainen työ. Mielenterveyden edistämisen kannalta on elintärkeää, että rasismia, trans- ja homofobiaa ja kaikenlaista muuta syrjintää kokevien nuorten mielen hyvinvointia edistetään pyrkimällä strategisesti syrjinnän kitkemiseen.

Pidämme erittäin tärkeänä kirjausta 7. (koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta), sekä kirjauksen 8. (haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret, sekä opiskelijoiden kokema opiskeluun liittyvä stressi.) Opiskelijoiden kokeman opiskeluun liittyvän stressin lisäksi, olisi syytä mainita opiskelu-uupumuksen vähentäminen.

Kirjauksessa 9. (tuetaan molempien vanhempien mielenterveyttä jo raskausaikana) on myös tasa-arvokysymys että mahdollinen ei-synnyttävä vanhempi saa tukea ja apua, jotta tuetaan koko perheen hyvinvointia.

Linjaus 3: Mielenterveysoikeudet

Puhuttaessa kaikkien yhtäläisestä oikeudesta toimeentuloon ja sosiaaliturvaan, on hyvä huomioida nuoret - erityisesti opiskelijat, joiden köyhyysriski on Suomessa kasvanut muihin ikäluokkiin verrattuna.

Kirjauksessa 3. olisi syytä ulottaa syrjinnän ilmiöiden seuraaminen myös oppilaitoksiin ja työelämään. Mielenterveysoikeuksien kannalta yhdenvertaisuuden toteutuminen on keskeistä, ja sen esteenä on rakenteelliset ongelmat opiskelijoiden ohjaamisessa eri aloille, sekä työelämään pääsyn estäminen syrjivin perustein.

Linjaus 4: Ihmisten tarpeiden mukaiset laaja-alaiset palvelut

Kirjauksessa 2. (-- kehitetään käytäntöjä, joilla erikoissairaanhoito ohjaa ja tukee perustason palveluissa (tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukset sekä lasten ja nuorten perustason palvelut) toteutettavaa hoitoa.) Olisi hyvä korostaa lasten ja nuorten perustason palveluissa, että palvelut pyritään tuottamaan siten, että lasta tai nuorta ei pompoteta.

Linjaus 5: Hyvä mielenterveysjohtaminen

Ehdotetut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat hyviä, erityisesti kirjaus 1. (Luodaan yhteistyörakenteet eri hallinnonalojen ja järjestöjen sekä muun kansalaistoiminnan välillä valtioneuvostossa, maakunnissa ja kunnissa. Sovitaan yhteistyön johtamiskäytännöistä.)

2. Itsemurhien ehkäisyohjelma

Nuorten Mielenterveysseura - Yeesi pitää ohjelman luonnosta hyvänä, eikä meillä ole lausuttavaa ohjelmasta.

On erittäin tärkeää, että mielenterveydelle saadaan valtiollinen alleviivaus!

Yeesi ry pitää mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelmaa vastaavan ohjaus- ja asiantuntijaryhmän luonnosta pääosin hyvin valmisteltuna ja kiittää perusteellisesta työstä. Mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus yli hallituskausien on keskeistä ihmisten hyvän mielenterveyden edistämisessä, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä sekä niiden hoidossa.

Lausunto VANUPO 2020-2023-luonnoksesta

Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry kiittää mahdollisuudesta lausua VANUPO 2020-2023 -luonnoksesta ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa.

• Yeesi pitää todella hyvänä lähtökohtana, että nuorten osallisuuden vahvistaminen on nostettu yhdeksi VANUPOn päätavoitteista. Lisäksi kiitämme ihmisoikeuskasvatukseen sekä yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen kohdennetuista toimenpiteistä, jotka osaltaan edistävät nuorten hyvinvointia.
• Nuorten mielenterveys on jo esillä VANUPO-luonnoksessa, mutta toistaiseksi näkökulma on liian suppea ja hyvin ongelmakeskeinen. Kritisoimme sitä, että mielenterveyden edistämiseen ei luonnoksessa kohdenneta riittäviä toimenpiteitä.
• Monet VANUPOn toimenpiteistä on luonnoksessa kohdistettu oppilaitosympäristöihin. Mielenterveyden edistämistä ja siihen liittyvää osaamista tarvitaan kuitenkin kaikissa muissakin nuorten toimintaympäristöissä, myös vapaa-ajalla.

Mielenterveyden edistäminen kärkeen!

Nuorten mielenterveyden edistämiselle ei ole suunnattu riittäviä toimia, vaikka se on noussut keskeisenä teemana esiin niin hallitusohjelmassa kuin OKM:n VANUPOa koskevassa nuorten kuulemisessa sekä lukuisissa tutkimuksissa. Nuorten kuulemisessa esiin nousseet teemat ja painotukset, kuten mielen hyvinvointi, päihteet ja pelaaminen, eivät nyt näy esimerkiksi osaamiskeskusten painopisteissä laisinkaan. Mielenterveyden edistäminen, mikä käsittää muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista, itsetuntemuksen kehittämistä ja avun hakemisen ja huolista puhumisen taitoja, vaatii osaamista ja työvälineitä, joille on selvä tarve nuorisotyön kentällä.

Nuorten mielenterveys ja osallisuus eivät vahvistu automaattisesti jossakin toiminnassa mukana olemisella, vaan ammattilaisille tulee tarjota se tieto, työvälineet ja osaaminen, jota laadukas ja hyvinvointia tukeva kohtaaminen vaatii. Mielenterveyden edistäminen on tärkeä osa nuoren kokonaisvaltaista kohtaamista ja systemaattisesti tehtynä se ehkäisee syrjäytymistä. Kokemus omasta pärjäämisestä, vaikuttamisen mahdollisuuksista ja yhteisöön kuulumisesta ovat kaikki tekijöitä, joihin mielenterveyden edistämisellä tähdätään, ja siksi sen kuuluu olla VANUPOn tavoitteiden kärjessä!

Panostusta vapaa-ajan toimintaympäristöihin!

Panostukset matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin erityisesti koulujen ja oppilaitosten yhteydessä ovat tärkeitä ja välttämättömiä. Kuitenkin nuorten elämässä on monia muitakin tärkeitä ympäristöjä, joissa tulisi olla (ja usein onkin enemmän) aikaa, valmiuksia ja mahdollisuuksia nuoren yksilöllisempään kohtaamiseen ja epäformaaliin aikuisten ja nuorten väliseen vuorovaikutukseen. Toivommekin, että ohjelmassa kohdennettaisiin tavoitteita ja toimenpiteitä vahvemmin myös oppilaitosten ulkopuolelle, ja yhteistyöhön ohjattaisiin myös muiden toimijoiden kuin oppilaitosten kanssa. Tietoa ja osaamista mielenterveyden edistämisestä tarvitaan laajasti kaikissa nuorten toimintaympäristöissä, myös vapaa-ajalla.

Kohtaaminen luo perustan osallisuudelle!

Toivomme, että osallisuus ymmärrettäisiin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia laajemmassa merkityksessä. Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset syntyvät itselle merkityksellisten asioiden äärellä ja vuorovaikutuksessa tärkeiksi koettujen ihmisten kanssa, oli konteksti mikä tahansa. Jos halutaan lisätä nuorten aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta, on varmistettava, että jokainen nuori taustastaan riippumatta saa arjessaan tarvitsemaansa kuuntelua, ymmärrystä, tukea, kannustusta ja hyväksyntää, joista rakentuu kokemus omasta merkityksellisyydestä ja tärkeydestä osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Tämä on nuorisotyön ydintä, jolle tulee taata riittävät resurssit ja tuki. 

VANUPOn 3. osasta Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: 

Olemme tyytyväisiä siihen, että osaamiskeskusten roolia ja kokonaiskoordinaatiota pyritään selkeyttämään. Kuitenkin kritisoimme sitä, että ehdotetut painopisteet on jaoiteltu pitkälti olemassa olevien toimintamuotojen mukaan sen sijaan, että ne ohjaisivat tiedon ja osaamisen kehittämiseen teemallisesti tai ilmiö/tavoitelähtöisesti. Vaikka kuhunkin nuorisotyön muotoon liittyy omia erityiskysymyksiään, ovat tärkeimmät nuorten elämää ja hyvinvointia koskettavat ilmiöt alaa sekä eri hallinnonaloja läpileikkaavia. Ehdotettu osaamiskeskusrakenne ei ohjaa tarpeeksi työmuotojen rajoja ylittävään yhteistyöhön ja osaamisen jakamiseen sekä yhteisten pintojen tutkimiseen ja yhteiskehittämiseen. Lisäksi nuorten mielenterveyden edistäminen puuttuu osaamiskeskusten painopisteistä kokonaan.